Neulekerhon pyhäpäivä

Neulekerho kokoontui sunnuntaina Pyhän kolminaisuuden päivän kunniaksi käsitöiden ääreelle. Aurinkoinen kesäpäivä, mansikkainen parsa-briesalaatti ja neulekerhon pyhä kolminaisuus. Täydellinen resepti sunnuntaille.

Mansikkabrieparsasalaatti
Kevään mittaan on valmistunut runsaasti käsitöitä. Blogi ei vain ole oikein pysynyt kerholaisten perässä. Esimerkiksi yhdet punaiset sukat olivat matkaneuleena Lontoon-reissulla. Suomessakin voitaisiin ottaa hieman mallia englantilaisesta pubikulttuurista. Hyvin varustellussa lontoolaisessa ”olohuoneessa” oli kirjahyllyssä turistia odottamassa myös neulekirjallisuutta!

Englantilaisessa pubissa
Punaisten sukkien ohje on parin vuoden takaisesta Novitan Sukkalehdestä. Malli on Annika Erkkilän Saga-palmikkosukat. Punaiset sukat tulivat omaan käyttöön. Ja suureen tarpeeseen. Eräällä neulekerholaisella on pitkään ollut siniset unisukat. Ne eivät koskaan pysyneet jaloissa, vaan löytyivät aamuisin milloin mistäkin. Jos edes löytyivät. Joskus joutui käyttämään sijaissukkia, kun siniset unisukat pakoilivat päiväkausia jossakin merkillisissä paikoissa. Punaiset unisukat sen sijaan ovat olleet kiltisti ja toimittaneet tehtäväänsä huolellisesti. Kaiken lisäksi ne sopivat upeasti NY-pyjaman sävyyn. Neulekerholaisen teoria on seuraava: villasukat ovat persoonia. Siniset (selvästi poika-)sukat ovat paljon levottomammat, kuin tunnollisen punaiset (tyttö-)sukat.

NY
Neulekerhossa on saatu valmiiksi myös lahjaksi annettu hiihtopipo, jonka ohje löytyi alun perin Ravelryn kautta. Pipo on kuin suoraan 70-luvulta, mutta keinokuidun sijaan se on neulottu merinovillasta. Käännetty reunus pitää pään kuin pään lämpimänä talven pakkasilta ja tuulilta. Hillityt värit on valittu lahjan saajan talvitakin värien mukaan. Kuvassa esiintyvälle mallille pipo on hieman tiukka, mutta olennainen toivon mukaan välittyy.

70's ski hat
Erään neulekerholaisen omaan käyttöön valmistui talvella Kalanruotolapaset Novitan Isoveli -langasta. Malli on ollut pitkään neulomisjonossa mutta pääsi vasta nyt puikoille. Ohje oli helppo neuloa ja valmistui nopeasti paksusta langasta. Tosin joustinneuleen osalta ohjetta ei tullut noudatettua ja kärkikavennuksia tuli tehtyä yksi kerros enemmän, koska kolmiomainen kärki sopi paremmin kalanruotokuvioon kuin ohjeen mukainen hieman pyöreämpi lopetus.

Pescovegeterian mittens
Talven käsityömessujen perusteella muhkeat (lue: nopeasti neulottavat) polyakryyliset ja villaiset Myboshi-langat ovat muoti-ilmiö, joista nuorten miesten pitää virkata pipoja laskettelurinteisiin. Myös hieman toisenlaiselle kohderyhmälle kenties suunnattu ET-lehti oli julkaissut langasta pipo-ohjeen, josta neulekerholainen sai tilauksen. Tehtävä osoittautui pitkäksi ja haastavaksi. Mitään vastaavaa kuviota hämmentynyt neulekerholainen ei ollut ikinä aikaisemmin nähnyt. Ohjeen sanamuodot tuntuivat yhtä selkeiltä kuin hallitusohjelma baarissa valomerkin aikaan. Vasta monen epäonnistuneen koekappaleen jälkeen peruskuvio alkoi näyttää samalta kuin ohjeen kuvassa. Sitten oikeanlaisen tiheyden ja koon säätäminen vaati vielä noin 15 tutkielmaa eri silmukkamääristä, kerrosten määristä ja optimaalisesta virkkuukoukun koosta kutakin vaihetta varten. Puhumattakaan oikeiden värien valitsemisesta kymmenien joukosta. Kyseisellä trendilangalla nimittäin on erittäin laaja värikartta. Pisteet lankalaadulle, että se kestää hyvin purkamista.

myboshi
Lopuista Myboshi-langoista syntyikin vielä kolme pipoa.

Myboshi2
Kevättalvella suurin työvoitto neuleasioissa oli sininen ja tiilenpunainen kauluri tai tuubihuivi. Kukonjalkakuvion malli on Suuren käsityölehden kammottavasta, luultavasti ulkomaisten lankavalmistajien laatimasta kauluriohjeesta. Muuta yhteistä tällä neulomuksella ei sitten olekaan ohjeen kanssa. Kauluri on neulottu kaksinkerroin saumattomasti, jolloin nurjat puolet jäivät kätevästi putkilon sisälle piiloon ja langanjuoksutukset lämmittämään. Aloitus tapahtui luomalla silmukat ketjusilmukkaketjuun, joka lopuksi purettiin, ja alku- ja loppukerroksen silmukat silmukoitiin yhteen huomaamattomasti. Pahaksi onneksi varomaton neulekerholainen vain oli vahingossa laittanut silmukat kierteelle, joten kauluriinkin tuli ylimääräinen kierre. Neulekerhotoverit nimesivätkin muotiluomuksen Möbiukseksi.

moebius2
Viimein viimeistellyiksi ja kuvatuiksi tulivat myös Dropsin ohjeesta sovelletut ”marjakuvioiset” pipo ja kauluri. Lankana kolminkerroin neulottu Drops Alpaca. Kauluri on ehkä hieman liian lötkö 6 mm:n puikoilla neulottuna, mutta pipon parina se voi hyvinkin vakiintua käyttöön.

IMG_4845
Niin ikään kolminkertaisena neulottuna päätyi kolme vyyhtiä keltaista Manos del Uruguayn Silk blendiä ”pitsiseen” kaulahuiviin. Yli parimetrinen huivi menee kevyesti kolmin kerroin kaulan ympärille. Sanna Vatasen ekolankakirjasta otettu ohje ei herättänyt suurta innostusta. Kokenut neulekerholainen pelkäsi jo etukäteen huivin reunojen alkavan rullaantua, mutta kirjan huivi oli neulottu tummasta langasta ja kuva niin epäselvä, ettei siitä saanut selvää. Riskinotto ei kannattanut, ja oikeasti huivi on noin tuplasti leveämpi kuin tässä kuvassa – rullautuneena.

IMG_4878
Lopuksi vielä kovassa käytössä oleva vauvan neuletakki. Malli on Ravelryn kautta löytynyt Garter yoke baby cardi ja lanka Handmaiden Casbah Sock. Helppo ja monikäyttöinen malli. Näitä voisi tehdä lisää – vaikka itsellekin.

IMG_4828

Mainokset

Sheikkailevat shukkapuikot

Neulekerho ei pidä lomaa neulomisesta edes lomalla. Romaniaan lähtiessä jokaisella oli puikot mukana, työnä varma matkaneule: sukat.

Matkaneulojat

Vinkkejä matkaneulojalle:
– ota puiset puikot mukaan lentomatkalle, sillä metallisia ei saa viedä matkustamoon
– kopioi tai ota kännykällä kuva neuletyön ohjeesta, jottei koko kirjaa tarvitse kantaa mukana
– suosi yksivärisiä ja pieniä käsitöitä, jotta matkatavaroille ja tuliaisille jää tilaa
– suosi pyörö- tai sukkapuikkoja, sillä pitkillä puikoilla työskentely matkatoverin kyljessä voi olla haastavaa
– muista nesteytys

Sheikkailu

Romaniaan matkustettiin Budapestin kautta, jonne pysähdyttiin pariksi päiväksi. Matka Romaniaan taittui junalla paikallisia viinejä maistellen – mm. unkarilaista Erkin Pikakivääriä, klassikkoa, joka on jo aikaa sitten poistunut Alkon valikoimista. Keski-Euroopan julkisessa liikenteessä katsotaan omien juomien nauttimista huomattavasti suopeammin kuin kotimaisessa liikenteessä. Ravintolavaunun tai kärrymyynnin puute ei häirinnyt, sillä neulekerho oli valmistautunut pitkiin junamatkoihin omilla eväillä.

Kaikki mitä olet luullut tietäväsi Romaniasta on väärin. Maa on kaunis, ihmiset ystävällisiä ja erittäin kielitaitoisia, ruoka hyvää, juoma halpaa, aurinko paistoi, linnut lauloi ja kukat kukki. Kaikin puolin erinomainen lomakohde. Neulekerho vietti viisi päivää Romanian toiseksi suurimmassa kaupungissa nimeltä Cluj-Napoca, joka on Transilvanian pääkaupunki. Cluj-Napocassa oli kaikki, mitä turisti tarvitsee: idyllinen vanha kaupunki, viehättäviä kahviloita, vilkas yöelämä ja hieman kaupungin ulkopuolella salaperäinen suolakaivos Salina Turda. Eräs paikallinen vannotti meitä menemään kaivokselle, mutta ei oikein osannut selittää miksi. Otimme neuvosta vaarin.

Cluj-Napoca

Kaivos löytyi kiemuraisen vuoristotien jälkeen pikkuisen kylän laitamilta vailla kunnon opasteita. Kaivoksen lämpötila oli pysyvästi 10-12 astetta, joka tuntui hellepäivänä ihanan viileältä. Ainakin alkuun. Kaivokseen oli rakennettu huikaiseva vapaa-ajankeskus. Siellä oli keilarata, minigolf, maailmanpyörä, soutelulampi ja amfiteatteri. Samalla kun ihmiset viihtyivät, he hengittivät kaivoksen terveellistä suolaista ilmaa. Suolaisiin seiniin koskeminen oli kuitenkin kielletty. Neulekerholla olikin suuri työ estää krapulaisinta jäsentään nuolemasta seiniä.