To be continued…

 

Mainokset

Ravintolapäivä neulekerhon tapaan

Neulekerho osallistui ravintolapäivään viime lauantaina kahdella eri kokoonpanolla, sillä eteen tuli tilaisuus kestitä yleisöä historiallisesti arvokkaassa huoltamorakennuksessa.

Ensimmäinen kohde tarjoili laadukkaista raaka-aineista valmistettuja herkkuja, kuten couscous-vuohenjuustosalaattia, jugurttileipää, erilaisia focaccio-leipiä, suklaa-stoutkakkua ja banaani-pähkinäkakkua, vain joitakin mainitaksemme. Yleisömäärä yllätti ensikertalaiset. Oven takana oli jonoa jo ennen ravintolan avaamista. Vaikka kaikki ei mennyt minuutilleen suunnitelmien mukaan, yleisö kuitenkin poistui paikalta tyytyväisenä  ja täysin vatsoin.

Toinen kohde yhdisti ruuan ja neulomisen. Slaavilaishenkinen neulekahvila suolaisine ja makeine piiraineen houkutteli paikalle mukavasti väkeä. Tarjolla oli sieni- ja kaalipiiraita sekä puolukka- ja rahkapiirakoita. Palanpainikkeena oli kuumia juomia, kahvia, glögiä ja samovaariteetä. Osalla kävijöistä oli omat käsityöt mukanaan, osa neuloi iltapalan ohessa suurta sosiaalista neulegraffitia, joka tulee esille kaupungin joulutorille. Hienoa oli, että käsitöitä tekivät nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, kokemattomat ja konkarit. Jos joku ei osannut, niin vieruskaveri neuvoi. Käsitöiden yhdistävä voima on ihmeellinen!

Viinipäivän seisaus

Neulekerho vietti viinipäivän seisausta. Paikallisen sanomalehden mukaan se on päivä, jolloin syksyllä on aika siirtyä valkoviinistä punaviiniin. Neulekerho siirtyi ainakin glögikauteen.

1) Vihreä jättihuivi on vihdoin edennyt pingotusvaiheeseen, joka muutaman viini-, kuohuviini- ja glögilasillisen jälkeen koetteli koko neulekerhon hermoja. Pitkälle sivulle piti aina vain lisätä neuloja, jotta huivin reuna välttyisi kuivuessaan ja kiristyessään ei-toivotulta pikkuvuoristokuviolta. Ja kun neulat sitten loppuvat, virkattu reunus pitää pingottaa narujen avulla. Tuntematon mutta pakon sanelema tekniikka kaikille osallistujille. Anteeksi, vuokranantaja, osa neuloista saattoi upota muovimattoon asti.

2) Lohkolämmitin tilaustyönä. Erään neulekerholaisen työkaveri on jo pari talvea ihaillut neulottua polkupyörän satulansuojaa, joka on hyvä kaivaa esiin aina hallan myötä. Tilaajan toive oli ”ei mitään maanläheisiä värejä, niin, ja musta pohja”. Työ on tilattu valmistumaan tässä pyhäinpäivän viikonloppuna. Ensi viikolla saa taas vaikka pakastaa…

3) Novitan neulemyssy valmistui viikonloppuna! Tosin, ohjeen mukaisia korvaläppiä siihen ei tullut neulottua, mallissa riittää jo muutenkin pureskeltavaa. Novitan ohjeissa ei juuri koskaan ole kuvaa pipomalleista takaapäin, ei myöskään tästä, mikä on suuri puute. Myssy oli nopea neuloa ja kaikesta skeptisyydestä huolimatta lopputulos on yllättävän hauska. Lankoina on käytetty ohjeen mukaisia Puro- ja 7 Veljestä -lankoja sekä 4,0 mm pyörö- ja sukkapuikkoja. Molemmista keristä jäi vielä lankaa ylikin, mutta koska harmaa seiskaveikka oli jo ”korkattu”, niin langanmenekkiä on vaikea arvioida.

Itadakimasu!

Neulekerholla oli ilo saada vieraakseen japanilainen sushikakkumestari. Eräissä syksyn juhlissa pääsimme tutustumaan tämän mestarin kehittelemään sushiherkkuun. Vaadimme välittömästi saada kurssitusta aiheeseen liittyen.

Riisin valmistamiseen kului pari tuntia. Sitä pestiin, huuhdeltiin, kuivattiin, keitettiin, haudottiin ja jäähdytettiin.

Kypsään riisiin sekoitettiin soijapohjainen kasvisliemi, johon laitettiin mm. siitakesieniä, porkkanaa ja inkivääriä. Ja kaikki tietysti japanilaiseen tapaan sievästi silputtuina.

Yksi vaativimmista työvaiheista oli ohuen ohuen munakkaan valmistus. Pannu kuumennettiin aluksi ja pohja jäähdytettiin märän pyyhkeen päällä pikaisesti ennen jokaisen munakkaan paistamista. Se sujui kuitenkin hyvin ammattitaitoisen opettajan johdolla.

Kun kaikki ainekset oli silputtu, suikaloitu, sekoitettu ja sulatettu, koottiin kakku suurelle tarjoilulautaselle. Opetuslasten pyynnöstä toinen puoli päällystettiin lohella, toinen katkaravulla. Pinnalle ripoteltiin koristeeksi munakkaan lisäksi vihreitä papuja ja merilevää.

Lopputulos oli maukas ja riittoisa.

Ja vielä analyyttinen loppupohdinto: sushikakku vs. perinteinen sushi

+ näyttävä
+ ei niin paljon näpertelyä, kun ruokitaan suurempaa joukkoa
+ helposti muunneltavissa
– vaikeampi miellyttää allergikkoja tai muita ruokarajoitteisia
– täytteiden epätasainen jakaantuminen jokaista suupalaa kohden

Neulekerho suosittelee kakkua wasabin ja soijakastikkeen kanssa.

Pysy aina pikkusiskona

 

Koska prosessi oli niin helppo, päätimme ”tytön” syntymän jälkeen laittaa heti ”pikkusiskon” aluilleen. Se sisältää noin litran Nastolan metsistä kerättyjä puolukoita, ainakin viisi desiä sokeria ja litran Tallinnan Superalkosta laivattua venäläistä laatuvodkaa. Toisin kuin mustikkaliköörin tapauksessa, emme murskanneet marjoja, vaan annoimme tytön poskien punertua luonnollisesti. Laskettu aika on vähän ennen joulua.

Mitä neulekerhon keittiössä vielä näistä puolukoista syntyy, nähtäväksi jää.